Olen työskennellyt monissa ammateissa ihmisten kanssa – kosmetologina, hoitajana ja myyntityössä. Uusien ihmisten tapaaminen ja heidän elämänsä tarinoiden kuuleminen on tehnyt työstä mielekästä. Valokuvaus kulki pitkään mukanani harrastuksena, ennen kuin lopulta käsitin, että valokuvaajan ammatissa yhdistyvät kaikki ne asiat, joista aikaisemmissa ammateissa ja harrastuksissa pidin.
Lapsena meille sanottiin, että tulipalon sattuessa on ensimmäisenä pelastettava valokuvat. Valokuvan arvo korvaamattomien muistojen säilyttäjänä on kiistaton, vaikka muistot väkinäisistä ryhmittäytymisistä yhteiskuviin perheen ja sukulaisten kokoontumisissa nykyään hymyilyttävätkin.
2009 sain lahjaksi vähän paremman kameran. Sen avulla opin oman valokuvaajan tapani tehdä asioita näkyviksi. Muistikortille tallentui kauneutta ympärilläni – hetkiä, luontoa ja ihmisiä. Löytämisen ja onnistumisen ilo ja jatkuva oppiminen veivät mukanaan.
Aloitin opinnot Visuaaliviestinnän instituutissa vuonna 2017 ja nyt opiskelen valokuvaajan erikoisammattitutkintoa.
Torkkelin pikkustudiolla olen ollut vuodesta 2019. Työyhteisö on ihan huippu ja asiakkaat ihania. Hienointa on yhdessä kuvattavan kanssa hakea sitä tunnetta, jota kuvalla halutaan viestiä. Valokuvaus on positiivinen ammatti, joka tuottaa iloa. Haluan luoda rennon ja hauskan kuvaustilanteen, joka on vähän kuin lapsena leikkimistä, yhdessä tekemistä ja ideoiden keksimistä.
Tiina kuvaa Tuomiokirkonkadun studiolla parina päivänä viikossa ja tekee kumppanikuvaajana kuvauksia aina tilanteen mukaan.
